lauantai 26. syyskuuta 2015

Tunteiden myrskyä

Tämä viikko on ollut yhtä myllerrystä. Maanantaina tapasin PTni, joka järkyttyi päivittäisestä ruuan määrästä. Syön kuulemma 500kcal päivässä. Tarvitsisin vielä 1000 lisää. Olen viimeiset kaksi vuotta juossut kaiken maailman tutkimuksissa väsymyksen takia. PTni oli sitä mieltä, että väsymykseeni voisi johtua niinkin yksinkertaisesta asiasta, kun ruuan määrästä. Joten tehtiin yhdessä esimerkki päivä mitä pitäisi syödä. Järkytyin määrästä ja ajattelin, etten ehdi mitään muuta tehdä, kuin syödä.

Seuraavalla tapaamisella sain ohjelman kuntosalille. Täytyy sanoa, etten ikinä ole niin paljon hikoillut. Ehkä vihdoin alkaa tapahtumaan odotetut muutokset.

Torstaina sain vihdoin irtisanottua itseni. Töihin kävellessäni tuntui, että pyörtyisin. Kaikki meni onneksi hyvin, ilmoitukseni otettiin suhteellisen hyvin vastaan. Ehkä kaikkein pahinta tässä oli se, että irtisanouduin työpaikasta, jossa todella viihdyin lukuun ottamatta työn määrää.

Ensiviikolla uudet kujeet.

-E

lauantai 19. syyskuuta 2015

Elämän pyörteessä boreoutista kärsien

Kun tein päätöksen aloittaa elämäntaparemontin hain myös uutta työpaikkaa. Olen valmistumisen jälkeen työskennellyt vain määräaikaisissa työtehtävissä, mutta helmikuussa sain vihdoin vakituisen työn. Tulin eläkkeelle lähteneen tilalle ja pian huomasin, että työn tekoon menee vain vähemmän ja vähemmän aikaa. Pian se meni siihen että 1/3 meni työn tekemiseen ja loput kaksi netflixiä katsoen tai netissä pyörien. Kerroin asiasta ensimmäisen kerran heti maaliskuun alussa, mutta aina vastaus oli, katsotaan jossain vaiheessa.

Myöhemmin luin artikkelin boreoutista ja totesin, että siitä tässä taitaa olla kyse. Aloin sairastelemaan paljon oireena koko ajan pientä lämpöä, mutta olo helpotti heti kesäloman tultua. Töihin palattua se alkoi uudestaan. Työn aloittaminen tuntuu vaikealta eikä oikein mieluisalta.
Viimeksi kun kysyin lisää työtä vastaus oli ehkä ensi vuonna.

Päätin että en sinne asti odota jos saan toisen työpaikan ja sain sen. Nyt jännitän mitä nykyisessä työpaikassa sanotaan, kun yhtäkkiä ilmoitankin lähdöstä. Mutta en voisi olla onnellisempi uudesta työpaikasta.

-E

torstai 10. syyskuuta 2015

Tein jotain kauheaa..

Palkkasin itselleni Personal Trainerin. Olo on tällä hetkellä hyvin ristiriitainen. Olen innoissani, mutta samalla tuntuu niin kuin olisi kakat housussa, mitä meninkään tekemään. Pitkä keskustelu iskän kassa sai minut toisiin ajatuksiin. Olen kuulemma hiukan pihi luonteeltani, minkä takia arvuuttelin pitkään tämän aloittamista. En pidä muutoksista, varsinkaan minua koskevista. Ehkä tämä onkin hyvä juttu. Teen elämäni suurimman sijoituksen itseeni.  Ehkä usean vuoden väsymyksestä voisi selvitä näin. Seuraavat 10kk painetaan täysillä väsymyksestä huolimatta ja toivotaan että pääsen kesäkuntoon 2016.

-E